Ihme tavaton
”Meil kotona gra-, on gra-, on gramofon. Se ihme aivan ta-, on ta-, ontavaton. Kun neulan pistää sisälle, sesoittaa meidän isälle.Ihme tavaton tuo gramofooni on!” Merimiehenkadulla levyt soivat […]
Avainsana: 80-luku
”Sinun kaduillas, koulutie”
Ensimmäinen tie on asfalttia ja se vie ruotsinkieliseen päiväkotiin. Kulku kohti dagista käy hitaasti äidin kanssa käsikkäin. Rakennuksen edessä on suuri työmaakuoppa, joka pitää ylittää huojuvaa […]
Ja sitten saunaan…
Suomessa on noin 3,5 miljoonaa saunaa: ei siis aivan yksi sauna per asukas, mutta melkein. Saunassa synnyttiin ja saunassa vainajat valmisteltiin viimeiselle matkalleen. Minä synnyin Naistenklinikalla. […]
Tukki-Joe
Asiasta ei ole aivan täyttä varmuutta, mutta vahvasti epäilen ensimmäisen teatterissa näkemäni näytelmän olleen Spelman på taket; siis Viulunsoittaja katolla, på svenska. Paikka ainakin oli Svenska […]
I can smell a horse!
Buster Keatonin viimeiseksi jääneessä elokuvassa, Sattuipa hassusti matkalla Foorumiin, on kohtaus, jossa elähtäneeseen kurtisaaniin rakastuneen umpitollon nuoren sankarin on hankittava lemmenjuoman tärkein ainesosa, kupillinen tamman hikeä. […]
Elämäni ötökät
Pyöräilemme Vallihautojen sivulla kulkevaa hiekkatietä. Toisen kesälomani ensimmäinen viikko on alkanut. Ilo koulun loppumisesta kuplii kummankin olemuksessa. Olen kerrankin polkaissut ylämäessä Hassanin ohi. Hän huutaa jotakin. […]
Let’s go surfin’
– ”Petsaus? Veistossa opettaja näytti…” – ”Eiku pet saunds. Siis niinku lemmikkiäänet.” – ”Ahaa! Meilläki on Carl Weissmannin Eläinten ääniä -levy. Hauskin on se kookaburran naurunkäkätys. […]
Harjuseiska
Tapiolassa oli Silkkiniitty ja entisen kivimurskaamon maisemiin tehty pururata. Kurkisuontien opiskelija-asuntojen läheisyydessä sijaitsi metsikköön raivattu juoksurata. Järvenpään Terholassa juostiin ja hiihdettiin aluksi puolentoista kilometrin tynkäradalla, joka […]
Urheilijapoika
Toinen lääkäri – Robert Ramberg, ole hyvä ja käy sisään. Huomenta. – Huomenta. Anteeksi, en saanut sukunimestäsi puhelimessa selvää. – Haha. Ei se mitään. Se on […]
Elämäni puut
Helsinki on kivikaupunki. Puistoja on siellä täällä, mutta harvoin avautuu ikkunasta näkymä mihinkään vehreään lehtipuumetsikköön. Jos haluan katsoa Pursimiehenkadun asunnon ikkunasta ulos pitää isän tai äidin […]