Mä vaan progeen!

Ensimmäinen kosketukseni progressiiviseen rockmusiikkiin tapahtui oikeastaan tietämättä, että sellaista kuuntelimme. Veli-Matin huoneessa, siellä tapiolalaisen rivitalon, ”kanakopin”, yläkerrassa, jossa minut vihittiin elinikäiseksi Beatles-faniksi, levylautaselle laskettiin uusi single. Niin kuin Beatles-yhtyeellä oli tapana, edellinen singlejulkaisu ei antanut […]

Purkkaa ja jytää

60-luku oli ehdottomasti Beatles-yhtyeen vuosikymmen. Musiikin lisäksi he mullistivat käytöstavat, nuorisomuodin, asenteet, lehdistösuhteet, liiketoiminnan periaatteet ja paljon muuta. Oli tietyllä tapaa erittäin sopivaa, ettei tuo nelikko enää ollut yhdessä uuden vuosikymmenen koittaessa. Ainakin minulle Beatles-musiikki […]

Vesimiehen aikaan

Heikintorin diskolla ei ollut B-oikeuksia eikä Räkälässä, seurakunnan Olotilassa, saanut edes polttaa tupakkaa, ja 1976 se olikin haihtunut savuna ilmaan. Savukkeita sai aikuisuuden kynnyksellä oleva myöhäisteini polttaa julkisesti – jos kehtasi. Kuningas Alkoholi oli hieman […]

Mennään bussilla!

60- ja 70-luvun ylivertainen kulkuneuvo oli fillari. Polkupyörällä pääsi nopeasti ja varmasti kaikkialle. Tapiolan puutarhakaupunki ei ollut mikään Helsingin kokoinen sokkeloinen kivikaupunki; eikä Tapiolan sisällä liikkumiseen linja-autoa kukaan tarvinnut. Kaukaisimmat paikat, ainakin Itäisessä asumalähiössä asuvan […]

Mäntyviita

Tapiolan alkuperäinen vanha keskusta, Kedeka, on käytännössä Mäntyviidan alkupää. Mäntyviita, Kimmeltie ja Menninkäisentie kiertävät letkassa vallihautojen ympäri. Uljaana maamerkkinä kauppakadun puolessa välissä kurottaa kohti taivasta 1954 valmistunut Mäntytorni. Se on rakennuksena ainutlaatuinen. Tornissa on 54 […]

Kino Tapiola

223 pienen pojan askelta on meidän oveltamme, Menninkäisentie 5C:n ensimmäisestä kerroksesta, Kino Tapiolan lippuluukulle: kerran laskin tuon etäisyyden. Portaat alas ulko-ovelle, ensin vähän matkaa suoraan, sitten heti käännös oikealle, mattojen tamppaustelineen ohi, Shell-huoltoaseman pihan poikki, […]

Räkälä

Miksi Tapiolan seurakunnan nuorisotilaa, jonka virallinen nimi oli Olotila, alettiin kutsua Räkäläksi, on epäselvää. Nimitys sopi Menninkäisentien ja Tapiolan yhteiskoulun väliin jäävän metsikön suojassa lymyilevälle, isolle puutalolle joka tapauksessa erinomaisesti. Parakki oli epämääräisen ruskea väritykseltään ja […]

Silkkiniitty

Hassan opetti minulle kalataikinan teon. Siihen oli hyvin yksinkertainen resepti: kun vettä ja vehnäjauhoa sotketaan sopivassa suhteessa, saadaan aikaiseksi sitkeä mälli, joka pysyy – ainakin hetken – koukussa. Eräänä elokuun lämpimänä iltana otin ongen, sangon […]

Ystävänpäivän vinyylit

Hyvää ystävänpäivän iltaa, hyvät ystävät! Nimeni on Robert Ramberg. Tässä vieressäni on viehättävä assistenttini, Vale-Tiina. Pyhä Valentinus taas on 200-luvulla elänyt roomalainen pyhimys. Hän on rakkauden, mehiläistenhoitajien, ruton, kihlattujen, epilepsian ja onnellisten avioliittojen suojeluspyhimys. Hän […]

Vesille venhosen mieli

Minua harmitti, ettei isäni koskaan hankkinut mahonkiveneeseensä tehokkaampaa perämoottoria. Evinruden luovuttamat 15 hevosvoimaa olivat aivan liian vähän liikuttamaan suurta ja painavaa venettä. Isäni selitys tietysti oli se, että 20-hevosvoimaisen tai jopa isomman moottorin ruuvaaminen paatin […]