Tätä on nykyään vaikea uskoa, mutta 60- ja 70-luvuilla tupakka paloi koko ajan ja kaikkialla. Lähes kaikki polttivat; toiset koko ajan ketjussa, toiset vain silloin tällöin. Ystävistäni vain muutama kykeni vastustamaan kuningatar Nikotiinin viekottelevaa kutsua. […]
Hyvää Beatles-iltapäivää! Nimeni on Robert Ramberg. Vieressäni on viehättävä assistenttini Lovely Rita Meter Maid. Kuten ilmoituksessa mainitaan, tänään kurkistamme levyjen kääntöpuolelle. Koska olemme Suomessa ja koska tämä esitys on suomenkielinen, jätän Beatlesin edestä määreisen “the” […]
Veli-Matin rivitalon saunaosaston remontin päättymistä me rakennusmiehet juhlimme perinteisin menoin. Tulin oppineeksi sellaisen peritotuuden, että melkein puolikkaan vodkapullon juoneen ei ole viisasta mennä pelaamaan jalkapalloa. Olin kaatunut turvalleni. Puolen naaman kokoinen ruhje ehti juuri parantua […]
Seuraavaa kalareissua sain odottaa parikymmentä vuotta. Olin aina lievästi huvittuneena katsellut järven ja meren jäällä jököttäviä muumioita, näitä talvikalastajia, joita myös pilkkijöiksi kutsutaan. Homman juju ei ollut koskaan auennut minulle. Miksi mennä tuulen pieksämälle jäiselle […]
Legenda valtavasta ruutanasaalistani jäi elämään. Pyörähdimme monta kertaa ongella siinä Otsolahden venevalkaman viereisessä matalassa savisessa lahdenpohjukassa kalataikina käärittynä levinpaperiin. Taika oli kadonnut. Ruutanoita ei tullut eikä muutkaan kalaa. Ei taikinalla, ei madoilla, ei millään. Menetys […]
Enoni ei tyytynyt kuin saksalaiseen autoon. Rintamamiestalon remonttiin upposi kuitenkin niin paljon Suomen markkoja, että Länsi-Saksan sijaan auto tuli Itä-Saksasta. Sen merkki oli IFA. Se oli lyhenne, joka tuli saksankielisistä sanoista Industrievereinigung Volkseigener Fahrzeugwerke, suomeksi […]
– ’Iskä, mitä noi on?” Kysyy kahdeksanvuotias poikani. -”Ai missä?” Havahdun katsomaan. -”Tuolla puiden takana.” Sanoo Tari ja viittoilee takapihan metsikköön. -” Siellä on vallihaudat. Vallarit. Halutsä lähtee katsomaan? Se on aika pelottava paikka.” Innostun […]
”Puhdas selkä,vasta pesty.Kuka siihen ensiks pisti?” – ”Simo!” Heka arvaa väärin ja joutuu kirkonrotaksi. Hän jää ulko-ovisyvennykseen laskemaan nurkkaan kääntyneenä kolmeenkymmeneen. Muut pinkovat piiloihin. Mukana ovat melkein kaikki Menninkäisentien kerros- ja rivitalojen lapset. Nuorimmat leikkijät […]
223 askelta on meidän oveltamme, Menninkäisentie 5C:n ensimmäisestä kerroksesta, Kino Tapiolan lippuluukulle: kerran laskin tuon etäisyyden. Portaat alas ulko-ovelle, ensin vähän matkaa suoraan, sitten heti käännös oikealle, mattojen tamppaustelineen ohi, Shell-huoltoaseman pihan poikki, elokuvateatterin sivun […]
Tervetuloa kiellettyjen – ja kieltämättä jääneiden – levyjen iltamiin. Nimeni on Robert Ramberg. Ensimmäinen levysoitin ja pari LP-levyä minulla oli kesällä 1966. Olin silloin 10-vuotias. Kuten ilmoituksessa sanotaan, käsittelyssä ovat vinyylilevyt. Kaikki levyt ovat omasta […]
