James päällä

Helsingissä asuessani olin todellinen pikku-dandy. Vaatteet olivat paitsi muodikkaita myös laadukkaita. 50-luvun lopun kuosit henkivät aikakauden konservatiivista henkeä. Toisaalta alkava materialistinen hyvinvointi näkyi yksityiskohdissa. Kevättakin napit […]

Autotauti

Enoni ei tyytynyt kuin saksalaiseen autoon. Rintamamiestalon remonttiin upposi kuitenkin niin paljon Suomen markkoja, että Länsi-Saksan sijaan auto tuli Itä-Saksasta. Sen merkki oli IFA. Se on […]

Ritvala, paratiisi

Opettajatar Jäppisen kesäkodin kaikki asukkaat ovat kerääntyneet päätalon ruokasaliin. On heinäkuun lopun jokailtapäiväisen luonnonnäytelmän aika. Vain hetki sitten mustat pilvimassat olivat kaukana Vesijärven selällä. Muutamassa minuutissa […]

Tiedän paikan kamalan…

”Tiedän paikan kamalan, koulun hammashoitolan. Siellä hampaat revitään, ikenet vain jätetään” Lastenloru viime vuosisadan puolivälistä *************** Jo aamulla ilma väreilee lämpimänä ennustaen helteistä päivää. Laahustan kohti […]

Bändiunelmia

Olin kymmenen senttiä pidempi kuin Veli-Matti. Se oli ainoa asia, jossa olin häntä edellä. Jo kansakoulussa olimme samalla luokalla, mutta ystävyytemme synnytti ja sitä syvensi muutama […]

Mä vaan progeen!

Ensimmäinen kosketukseni progressiiviseen rockmusiikkiin tapahtui oikeastaan tietämättä, että sellaista kuuntelimme. Veli-Matin huoneessa, siellä tapiolalaisen rivitalon, ”kanakopin”, yläkerrassa, jossa minut vihittiin elinikäiseksi Beatles-faniksi, levylautaselle laskettiin uusi single. […]

Vesimiehen aikaan

Heikintorin diskolla ei ollut B-oikeuksia eikä Räkälässä, seurakunnan Olotilassa, saanut edes polttaa tupakkaa, ja 1976 se olikin haihtunut savuna ilmaan. Savukkeita sai aikuisuuden kynnyksellä oleva myöhäisteini […]

Mennään bussilla!

60- ja 70-luvun ylivertainen kulkuneuvo oli fillari. Polkupyörällä pääsi nopeasti ja varmasti kaikkialle. Tapiolan puutarhakaupunki ei ollut mikään Helsingin kokoinen sokkeloinen kivikaupunki; eikä Tapiolan sisällä liikkumiseen […]

Vesille venhosen mieli

Minua harmitti, ettei isäni koskaan hankkinut mahonkiveneeseensä tehokkaampaa perämoottoria. Evinruden luovuttamat 15 hevosvoimaa olivat aivan liian vähän liikuttamaan suurta ja painavaa venettä. Isäni selitys tietysti oli […]

Oothan meille vanha tuttu

Joulu-ukon vaatteet ovat kauniisti harmaan eri sävyissä. Pukin  sylissä istuu pikkupoika juhlatamineissa – mirri ja kovat kaulassa – katsoen anovasti jouluäijään päin, josko tämä voisi kohta […]