Se, että jokin kaupunki on veden äärellä, ei automaattisesti tarkoita sitä, että tarjolla olisi runsaasti uimapaikkoja. Meren tai järvien läheisyys voi johtaa vettä janoavan suurteollisuuden pesiytymiseen niiden äärelle. Ennenaikaan tämä toi mukanaan myös saastuneita tai […]
– ’Iskä, mitä noi on?” Kysyy kahdeksanvuotias poikani. -”Ai missä?” Havahdun katsomaan. -”Tuolla puiden takana.” Sanoo Tari ja viittoilee takapihan metsikköön. -” Siellä on vallihaudat. Vallarit. Halutsä lähtee katsomaan? Se on aika pelottava paikka.” Innostun […]
Ensimmäisen kaksipyöräisen fillarini merkkiä en muista. Lastenpyörä sen on täytynyt olla; sellainen, johon apupyörät on saatu kiinnitettyä ja sitten, vähän myöhemmin, irrotettua. Ensimmäiset askeleet – näin voinee sanoa, koska polkemaan uskaltauduin vasta käveltyäni pyörän kanssa […]
”Puhdas selkä,vasta pesty.Kuka siihen ensiks pisti?” – ”Simo!” Heka arvaa väärin ja joutuu kirkonrotaksi. Hän jää ulko-ovisyvennykseen laskemaan nurkkaan kääntyneenä kolmeenkymmeneen. Muut pinkovat piiloihin. Mukana ovat melkein kaikki Menninkäisentien kerros- ja rivitalojen lapset. Nuorimmat leikkijät […]
Muovisotilaat, koottavat, pikkuautot ja sarjakuvat: siinä olivat pikkupoikien elämän keskipisteet 60-luvun alussa ja vähän myöhemminkin. Elokuvat ja varsinkin televisio olivat harvinaista luksusta näihin jokapäiväisiin viihdykkeisiin verrattuina. Yleensä nuo neljä lapsuuden elementtiä olivat jatkuvassa moniajossa. Aku […]
223 askelta on meidän oveltamme, Menninkäisentie 5C:n ensimmäisestä kerroksesta, Kino Tapiolan lippuluukulle: kerran laskin tuon etäisyyden. Portaat alas ulko-ovelle, ensin vähän matkaa suoraan, sitten heti käännös oikealle, mattojen tamppaustelineen ohi, Shell-huoltoaseman pihan poikki, elokuvateatterin sivun […]
Hassan, niin kuin nimestä on helppo päätellä, oli turkkilaista sukujuurta. Hän, hänen isänsä, äitipuolensa, velipuolensa Simo ja tätinsä muuttivat viereiseen Menninkäisentie 5B -taloon pari vuotta meidän Tapiolaan saapumisemme jälkeen. Hassan oli minua melkein kaksi vuotta […]
Alussa Aarne Ervi loi Keskusaltaan. Tapiola oli lähes autio ja tyhjä. Kura ja sora peittivät kaiken, mutta puutarhakaupungin henki liikkui alueen yllä. Taivaisiin kurkottava, yli 40 metriä korkea Keskustorni ja sen juurelle levittäytyvä Tapiontori ovat […]
Lastentarhan pihasta näkyy kansakoulu, kansakoulun pihasta näkyy oppikoulu. Eräänlaisen vihreän, nurmikkoisen kolmion sisään ne kaikki mahtuvat. Yhteiskoulu on valtavan iso, moneen suuntaan leviävä laitos. Oppilaita on lähes tuhat. Ensimmäisen päivän jännitys on niin kova, että […]
Ensimmäinen tie on asfalttia ja se vie ruotsinkieliseen päiväkotiin. Kulku kohti dagista käy hitaasti äidin kanssa käsikkäin. Rakennuksen edessä on suuri työmaakuoppa, joka pitää ylittää huojuvaa lankkusiltaa pitkin. Tartun äitini käteen molemmin käsin. Äärimmäiseen verkkauteen […]
