Onerva ja Vieno tulevat kaukaa Lapista Hemun ja Kärtyn vieraiksi Asikkalaan. Jännitämme kovasti ehtivätkö rovaniemeläiset juhannukseksi Kesämaahan. Onneksi he ehtivät ihan hyvin. Tari-eno ja Henna ovat tulleet edellisenä päivänä. Juhannusaattona lomakylässä on villi meno – niin kuin tavallisesti. Hemu ja Kärtty menevät kuitenkin ajoissa nukkumaan, koska Onerva ja Vieno tulevat seuraavana päivänä mökille.
Kärtty on ilmoittanut tytöt lasten olympialaisiin, jotka pidetään juuri tuolloin, juhannuspäivänä. Sää on hieno ja lämmin. Kaikki ovat iloisia, koska edellisen kerran ollaan tavattu maaliskuussa, monta kuukautta sitten. Kisat alkavat jo kello 12 ja kestävät monta tuntia. Äiti, isä, Hemu ja Kärtty tulevat kannustamaan tyttöjä. Lajeina ovat pituushyppy, pallonheitto ja juoksu. Kilpailu on jännittävä. Vaikka Onervan ja Vieno eivät saakaan mitaleita, he pärjäävät hienosti. Samassa sarjassa on isompia tyttöjä, jotka ovat varmaan salaa edellisenä iltana harjoitelleet. Se on hieman epäreilua, mutta sellaista urheilu ja elämä joskus on.
Kisojen jälkeen Hemu ja Kärtty vievät tytöt hiekkarannalle leikkimään. Äiti ja isä tulevat myös mukaan. Vesi on vielä viileää, mutta se ei estä Onervaa ja Vienoa polskimasta melkein kaksi tuntia. Illansuussa koko porukka kokoontuu päivälliselle Koivu-mökin pihalle. Grillistä voi jokainen poimia erilaisia herkkuja. Kaikki syövät vatsansa täyteen. Jälkiruokana on jäätelöä ja mansikoita.
Sunnuntaina menemme koko jengi katsomaan uutta mökkiä Salonsaaressa. Tari ja Henna tulevat mukaan. Isä ja Kärtty eivät uskalla mennä uimaan, mutta muut menevät. Uusi mökki, jonka nimi on Simeoni, on iso ja vihreä. Kauppoja ei ole vielä tehty, mutta Hemu ja Kärtty ovat varmoja, että tästä tulee heidän – ja tietysti myös Onervan ja Vienon sekä kaikkien muiden – uusi hyvä kesäpaikka. Ja näin käykin. Elokuussa Hemu ja Kärtty menevät Vääksyn Osuuspankkiin ja maksavat ison määrän rahaa uudesta mökistä. Mutta molemmat ovat sitä mieltä, että hyvät kaupat tehtiin.
Mutta nyt takaisin keskikesän tapahtumiin… Juuri sopivasti juhannuksen jälkeen alkaa kahden viikon hellejakso. Keskipäivällä on melkein 30 astetta lämmintä. Järven vesikin lämpenee niin paljon, että Henri-isä ja Kärttykin uskaltavat mennä polskimaan. Aurinkovoidetta pitää lääppiä joka paikkaan joka päivä. Kärtystä tulee punaniska, kun hän ei muista voidella niskaansa. Kaikki ovat ruskeita kuin pavut.
Eräänä päivänä päätetään tehdä veneretki Sillinkostolla Veston saareen. On niin kuuma, että Vienon tekee mieli irvistellä veneessä. Onerva huomaa ison linnun rantakalliolla. Se on merimetso. Mutta mitä ihmettä merimetso tekee järvellä? Sitä ei pitkään ehditä miettiä, kun veneen kokka kolahtaa jo saaren laituriin. Hemu, Kärtty, Onerva ja Vieno kiipeävät korkealle kalliolle. Kallion huipulla huudetaan yhdessä ”hurraa”. Saunan kuistilla juodaan isot lasit kylmää vettä. Pitääkin juoda paljon, koska päivä on polttavan kuuma. Kaikki menevät heti uimaan, kunhan päästään takaisin omalle rannalle. Nyt ei tarvitse kiirehtiä pois vedestä. Se on oikein sopivan lämmintä. Polskitaan laudoilla ja lötköpötköillä, uidaan ja sukelletaan, istutaan varjon alla ja juodaan mehua. Kesällä on kivaa!
Kärtty tilaa Vaahteramäen Eemeli -piirretyn tietokoneeseen. Elokuva on hauska ja jännittäväkin. Se katsotaan neljä kertaa peräkkäin. Sitten kuunnellaan Eemeli-levy kaksi kertaa yhteen menoon ja piirretään hassuja kuvia. Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että nyt on saatu tarpeeksi Eemelistä, kun vielä kirjasta luetaan Vaahteramäen väen elämästä: Pikku-Iida pääsee lipputangon nokkaan ja Eemeli saa kiinni rosvon markkinoilla. Tosi hauska kirja on myös Hurja-Harri ja babylonialainen pullonhenki. Kärtty lukee sen niin monta kertaa, että hän osaa sen melkein ulkoa. Kärtyn sänky on niin kapea, että tytöt joutuvat vuorottelemaan parhaalla paikalla. Hauskin kohta kirjassa on se, missä herra Hakkarainen lurauttaa pullonhengen ruohonleikkuriin ja hyppää sillä 78 auton yli Hurja-Harrin suureksi harmiksi. Jabadaduu, hanaa, hanaa!
Onerva ja Vieno pääsevät yöpymään Hemun kanssa toiseen mökkiin. Sen nimi on Kaali. Paras nukkumapaikka Kaalissa on laatikkosänky. Siinä tytöt nukkuvat vuorotellen. Kerran he ottavat siinä päiväunet molemmat vierekkäin.
Kaksi viikkoa lomaa menee kuin pääskysen siivillä. Eräänä sunnuntaina on sitten jo kotiinlähdön aika. Se on ikävää. Mutta Henri-isällä onkin salainen suunnitelma, jota ei voi edes äidille kertoa. On ollut niin hauska kaksi viikkoa, että isä päättää tuoda Onervan ja Vienon uudestaan Kesämaahan ihan pian. Se on Hemun ja Kärtyn mielestä erinomainen salajuoni. Tosca-äitikin lopulta suostuu päästämään tytöt uudestaan Vääksyyn, vaikka hänelle tuleekin ikävä Onervaa ja Vienoa. Äidillä on paljon töitä kotona ja hän voi silloin keskittyä paremmin niihin. Sitä paitsi nykyään voi jutella melkein kuin nenäkkäin, kun soittaa älypuhelimella videopuhelun. Sellainen puhelu helpottaa ikävää kummasti.
Trista-tädin työharjoittelu päättyy juuri sopivasti Henrin ja tyttöjen tullessa. Trista lähtee Järvenpäähän. Niinpä Onerva ja Vieno saavat nukkua monta yötä Kaalissa Hemun kanssa. Nyt ei ole enää kuuma ja monena päivänä sataakin. Kärtty on hakenut kirjastosta ison pinon Mauri Kunnaksen kuvakirjoja. Tassulan tarinoita on paras kirja. Siinä on Hurja-Harri, Ujo Elvis, Onnin paras joululahja sekä Seitsemän tätiä ja aarre -jutut. Hurja-Harri luetaan vain kerran, mutta ujo Elvis ainakin seitsemän kertaa. Aavemaiset tarinat on myös hauska ja jännittävä kummituskirja.
Vaikka vesi on ehtinyt kylmentyä, Onerva ja Vieno uivat joka päivä. Yksi ikävä tapauskin sattuu. Kärtty antaa aamiaisella Onervalle vahingossa tavallista näkkileipää maapähkinävoilla. Ja juuri sinä päivänä, kun isän piti viedä tytöt Launeen leikkipuistoon Lahteen. Matka katkeaa jo Viipurilaisen kotileipomon kohdalla. Onervalle tulee hirmupaha olo. Hän makaa Vääksyntien asunnon vierassängyssä monta tuntia eikä voi juoda kuin vähän vettä. Kärtty tulee käymään ja pyytämään anteeksi, vaikka ei hän tietenkään tahallaan väärää näkkäriä tarjoillut. Kyllä Kärtty nyt muistaa varmasti tarkistaa, että leipä on gluteenitonta. Onneksi illalla Onerva on jo kunnossa.
Seuraavana päivänä tytöt pääsevätkin leikkipuistoon koko päiväksi. Siellä on tosi kivaa. Kivaa ei ole se, että pian on taas lähdettävä Rovaniemelle. Ehditään kuitenkin käydä syömässä lettuja Mattsonin Lettukahvilassa. Päivä on kaunis ja lämmin. Tytöt hyppivät trampoliinilla, vaikka vatsat ovat täynnä lettuja ja vohveleita. Siitä päivästä jäävät mukavat muistot. Mutta mukavaa ei ole se, että Vienolle tulee nuha, yskä ja kuume. Kotona sitten kaikki tulevat kipeiksi. Se ei ollutkaan kylmä vesi vaan jokin ilkeä pöpö, joka vaivan aiheutti. Pöh! Pian kaikki ovat taas terveitä. Päiväkotikin alkaa kohta. Ja se on tosi nastaa.
Tosca-äiti soittaa Hemulle elokuussa ja kertoo, että Onerva on ollut murheellinen, kun Kesämaan mökit myydään. Mutta nyt onkin tapahtumassa jotain todella kivaa Salonsaaressa. Simeoni-mökkiä kunnostetaan oikein kunnolla. Siihen tehdään isot ikkunat ja yksi seinä – talon sisällä vain – puretaan. Paljon muutakin tehdään. Kärtty kävi jo katolla harjaamassa sammaleet pois rakennusmiesten tieltä. Hiki siinä tuli. Isosta vihreästä mökistä ja sen pihasta, aitasta, pihasaunasta ja vajasta tulee oikein hieno kesänviettopaikka kaikille. Päijänne-järven rannassa on vielä lisää tilaa ja rantasauna. Simeoni-mökillä kun saa saunoa ja uida niin paljon kuin lystää, eikä tarvitse kuunnella naapurin lasten kiukuttelua heti ensimmäisenä aamulla. Kun Simeonin oven avaa kuulet lintujen laulua ja tuulen suhinaa kuusikossa. Jänniä juttuja on tulossa, lupaavat Hemu ja Kärtty.