Jo aiemmasta kertomuksesta tuttu vääksyläinen merenneitobongari Anders Hilversum on päässyt erääseen hämäläiseen paikallislehteen kesätoimittajan sijaiseksi. Lehdessä on hikisen heinäkuun keskellä keksitty, että ainaisten suosikkilajien takaperinjuoksun, ylämäkihiihdon ja alastonsuunnistuksen ohella on fokus hyvä joskus siirtää suurelle yleisölle hieman tuntemattomampiin urheilulajeihin. Onnekkaasti juuri tänä kesänä Vesijärven ja Päijänteen rannat ovat raikuneet kiihottavasta moottorin pärinästä ja railakkaista huudahduksista. Syynä tähän riemuun ja urheilukansan huomion siirtymiseen vesiurheilun pariin on toimintansa kesäkuussa aloittanut Veskun Vesi Pöhöt Ry. Tässä otteita Hilversumin tekemästä tuoreesta, liiankin seikkaperäisestä, feature (lausutaan: jyystö) -jutusta.
– Haastateltavanani on uuden vesiurheiluseuran puheenjohtaja Dille Pöhö. Voisitteko hieman tarkentaa, mistä urheiluseuranne on saanut tämän hieman erikoisen nimen, Veskun Vesi Pöhöt Ry.?
– Kato kuule. Meit o täs neljä Pöhön veljest Dille, Dorka, Reda ja Pöge. Nää o siis meidä taiteilu nimii. Meil o oma veis puukki, irsta raami ja juu tuuppi kanaali. Viimeks ku katottii, nii meil oli miljoona kaks sataa tuhat seurajaa. Oikeit nimii me ei siks voida inttimiitti syist paljastaa. Seura nimihä tietyst tulee siit, ett meidä hima on Veskun, siis ton Vesi järve, rannal. Siit me sitte keksittii tää Veskun Vesi Pöhöt.
Piirrokset: Onerva ja Vieno Ramberg
– Vesiurheilu on aina ollut ja on aina oleva urheilukansan kiihkeästi sykkivää sydäntä lähellä. Voisitteko hieman tarkentaa, minkä tyyppisestä lajista on kyse?
– Kato kuule. Vesi jeteil me ajetaa kilpaa ja temppuillaa. Tuotetaa sil taval iloo Veskun ja Päitsin ranta mökkie kesä asukkaille. Mä voin ite iha kokemuksest sanoo, ett aina ku me ollaa liikkeel, tulee melkee joka rannalt kannustus huutoi ja käsie heilutuksii. Me ollaa tosi otettui täst suosiost. Vai mitä broidit? (Kuuluu sekavaa mölinää taustalta).
– Onko seurassanne muita jäseniä kuin te neljä veljestä? Voisitteko hieman tarkentaa rekrytointia ja jäsenhankintaa?
– Kato kuule. Tää o äkskylsiivinen klupi. Ensiksee pitää omistaa vesi jetti, toiseksee pitää olla omat bensat ja kolmanneksee pitää asuu Veskun rannal. Meil o yks tyyppi seurannas, mut sil ei oo vielä jettii. Polku vene ei iha riitä.
– Ymmärrän. Voisitteko hieman tarkentaa minkälaisesta kilpailutoiminnasta on kyse?
– Kato kuule. Meil o erilaisii kilpailu tyyppei. Iha tradis (perinteinen, toim. huom.) o talla pohjas ajo koko hela päivä joka helveti paikas. Sit kuka o illal ekana koti rannas o viineri. (viineri = voittaja; engl. winner, toim. huom.)
Toine pikkase haisteelline o luukuttaa kymmene kertast nopeut rajoitus alueil. Siis jos o viis kilo metrii tunnis nii pitää tykittää viis kymppii, kymmene nii satast ja noin edes. Me ollaa hiukka modattu näit vehkeit niinku ralli kondiksee. Vai mitä broidit? (Kuuluu sekavaa mölinää taustalta). Ton Redan jetti kulkee sata viis kymppii. Se o kyl melko lyömätö täs lajis. Kolmas o ympyrä ajo. Se o aika tsimppeli juttu. Ajetaa mahollisimma pient ympyrää mahollisimma kovaa. Kuka pisimpää jaksaa o viineri.
Neljäs laji o sellane vähä relampi (rennompi, toim. huom.) jutska. Sitä me kutsutaa jetti slaalomiks. Siin saa pisteit siit monenko suppi pellen, laivan tai purje venee ympäri ehtii rundaa tietyl reitil. Vauhtii ja vaarallisii tilanteit piisaa. Siis ainaki nois pujottelu kepeis. Mut ne kyl oikeest tykkää siit. Tsemi merkkei ja suosio osoituksii tulee paateist koko aja. Tai eihä me mitää kuulla ku noi jetit pitää nii perkeleellist metelii. Vai mitä broidit? (Huutaa kovempaa) VAI MITÄ BROIDIT!? (Kuuluu kovaäänistä sekavaa mölinää taustalta).
– Tuohon sitä urheilun jalointa ydintä. Saatte yleisön jakamaan onnistumisen ilonne ja vielä ikään kuin osallistumaan kilpailusuoritukseenkin. Voisitteko hieman tarkentaa, minkälaista on harjoittelu tässä haasteellisessa lajissanne?
– Kato kuule. Talvi harjoitteluu tehää moottori kelkoil. Niil o hyvä stimuloida tätä suvi kilvotteluu. Pertsa aattees iha samat suoritteet voidaa tehä ja just samoil paikoillaki. Vähä joutuu totta mouses imppaamaa (improvisoimaan, toim. huom.) Täysil mennää tietyst koko aja. Rajoituksii on vähemmä, mut puistois, suojelu alueil ja hiihto laduil rouhitaa ja ruhjotaa oikee kunnol. Pujotteluu voi treenaa vaik hiihtäjie tai kävelijöide kans. Vai mitä broidit? (Kuuluu sekavaa mölinää taustalta).
– Kun näin vaativasta lajista on kyse, voisitteko hieman tarkentaa, miten teette irtioton rankoista harjoituksista ja kilpailuista? Miten te rentoudutte, Veskun Vesi Pöhöt Ry:n puheenjohtaja Dille Pöhö?
– Kato kuule. Omistautumine o tän laji ä ja ö. Ei me muuta tehäkkää. Rassataa noit vehkeit totta mouses. Kilpailu kaude ulko puolel ajellaa ilma mitää tavoteit usvat putkes lintuje pesimä alueil, leikitää jetti hippaa aamu yöl tai vaa huudatetaa rannal koneit ja tsekataa kenelt irtoo enite debiileit.
Kuva: Boat International