Tämän satiirisen kertomuksen kirjoitin juuri ennen Pekingin olympialaisten alkua helmikuun alussa 2022.
Hyvä kotiväki ja muut sukulaiset! Olympiaterveisiä täältä upeasta Pekingin kanranteenikaupungista. Kaksi viikkoa on vierähtänyt mahtavassa hoidossa. Lepoa saan riittävästi. Ruoka on hyvää ja runsasta. Perunaa voisi tuon ainaisen riisintöhnän sijalla ainakin silloin tällöin olla. Vaikka en minä missään nimessä valita tai arvostele.
Vaikeaan paikkaan kisaisäntä on laitettu. Olympiahenki tästä koettelemuksesta vain voimistuu, kasvaa ja jalostuu. Se on varmaa. Naapurin jatkuva yskintä hieman haittaa, kun nämä hotellin seinät ovat tällaista ohutta kipsilevyä. Mutta enhän minä missään nimessä kritisoi enkä tuomitse. Toista se on täällä, missä on oikea tekemisen meininki, kuin siellä koto-Suomessa.
Nopeasti on mahtavat kisakaupunginosat nousseet sinihohtoisia taivaita tavoittelemaan. Huikeat katsomot on rakennettu kymmenilletuhansille ihmisille. Tyhjiähän ne tietysti ovat, kun tämä pandemia, mikä lienee, tuli sotkemaan jalon kisailun. Näinkin ne ovat verrattoman upeita ja antavat nyt vakavamielisille huippuammattilaisurheilijoille täyden rauhan keskittyä mahtaviin yksilösuorituksiin. Oman ikkunattoman koppinikin edessä seisoo aseistettu vartija turvaamassa lepoani. Kiinan pojat ja tyttäret ovat niin huikean vieraanvaraisia, että lämmin tunne läikähtää sydänalassa. Voi se tuntemus johtua myös tästä koronan viidennestä variantista, joka täällä kaikista upeista ja mahtavista varotoimenpiteistä huolimatta leviää nopeammin kuin valeuutinen somessa.
En minä sinne mäkeen sitten koskaan päässyt, kun positiivinen tulos saatiin nenästä kaivettua jo toisena kisapäivänä. Vaan paljon huonommin kävi Norjan pojille ja sakemanneille. Niiltä molemmilta kun meni koko joukkue sairaalapetikuntoon juuri ennen ison mäen kisaa. Muutama pistämätön karpaasi taistelee nyt muista kuin mitaleista teho-osastolla. Upeasti salskeat pojat pärjäävät. Sen uskon. Eihän noista rokotteista voi olla varma. Mitä lienevät minunkin suoniini puolipakolla lykänneet.
Tosi mahtavasti hoiti meidän ainoa mäkikotka hommansa. Pääsi toiselle kierrokselle ja nappasi huikean 15. sijan. Kuusitoista miestähän sinne mäkeen terveen papereilla laskettiin, jotta ei meidän Topi mikään peränpitäjä ollut. On ne saaneet lunta mäkeen ihan mahtavasti. Alastulorinnekin on loihdittu upeaan kuntoon. Jotkut pahanilmanlinnut väittävät, että jotain muovirouhetta se on eikä mitään lunta. Mutta nämä ovat sellaisia turhia, ilkeitä puheita. Näistä mielipiteistä meidän valmennusporras, joukkueenjohtajat, fysioterapeutit, lääkärit, psykologit, huoltoporukka, PR-väki ja urheilutoimittajat jo lentomatkalla terävästi varoitti. Niin että suu soukemmalla ja mölyt mahassa. Paskanjauhamisella ei aiheuteta muuta kuin pahaa mieltä huikeita uhrauksia tehneelle isäntäväelle. Ja pitää muistaa, että siitä taas voipi koitua rakkaalle kotimaalle monenmoista isompaa ja pienempää harmia. Ministerikin muistutti koko joukkuetta, että maassa maan tavalla, urheilu on urheilua ja ettei politiikka kuulu olympialaisiin. Viisaita sanoja ministerismieheltä, kertakaikkiaan!
Luisto on suksissa mahtava kun vihdoinkin saatiin ne vanhat kunnon fluorimyrkyt takaisin käyttöön. Televisiosta näin kuinka venakot steroideilla paisutetut pakarat pinkeinä ponnistivat öljymaan vaaleiden, puhtoisten kaunottarien ohi aivan siinä loppuliussa. Saksattaret, nuo latujen valkyyriat, suksivat himmeimmille mitaleille koto-Suomen korpimaiden Elovena-tyttärien pannessaan parastaan. Upea, huikea kilpa, jossa voitto ei suinkaan ole se kirkkain kruunu.
Alppilajit jouduttiin pudottamaan pois ohjelmasta jo kättelyssä – vaikka sitähän nimenomaan ei saa täällä tehdä. Siis käsipäiväätä. Kirpaisi se tietysti monia upeita kilpaveikkoja ja -sisaria. Jäipähän heille enemmän aikaa tutustua tämän huikean muinaisen kulttuurin elähdyttämän maan mahtaviin nähtävyyksiin. Ei sinne paikan päälle Kiinan muurille tietenkään ketään täältä kisakuplasta laskettu, mutta 100-tuumaisilta TV-ruuduilta näkee itse asiassa paljon tarkemmin eikä tarvitse tuntikausia puolityhjissä linja-autoissa matkustaa.
Eihän se kuulkaa ole Kiinan syy, että föönituulet puhkuu vaivalla levitetyt keinolumet vesilammikoiksi. Tällaista voi sattua missä vain, vaikka Sveitsissä tai Itävallassa. On käynytkin. Monet on kisat, mitkä on peruuttaa pitänyt ihan perinteisissä talvilajimaissakin. Niin, ettei se nyt ole mikään suuri ihme, että lumet myös täällä sulaa. Nytkin on täällä melkein 20 astetta lämmintä. Ei voi mahdottomia vaatia. Herranen aika sentään!
Upea ratkaisu oli lyhentää kaikki hiihtomatkat neljännekseen. Onhan tuossa yllin kyllin huikeaa jännitettävää kotikatsomoissa. Jääkiekko vaihdettiin maahockeyhin. Mailoilla siinäkin hakataan ja saatiinpa uusi mahtava maa kirjattua urheiluhistorian kultaisille lehdille ja olympiavoittajien kunniakkaaseen marmoritauluun. Onnea vaan Intian pojat!